15.6.2017

Makumatka Saimaan seudulle: TeaHouse of Wehmais ja Wehmais Deli&Deco


Oletko tänä kesänä vierailemassa Mikkelin seudulla tai ajamassa ohi? Mikkeli, kartanokaupunki tarjoilee sekä matkailijoille että ohikulkijoille paljon nähtävyyksiä, historiaa ja mikä on nykyään kaikista tärkeintä, hyviä makupaloja.

Yksi paikoista, joiden ohi ei missään nimessä saisi ajaa piipahtamatta, on Wehmaan kartano. Wehmaan kartano on Grotenfelt- suvun omistuksessa vuodesta 1795 ja päärakennus on tänäkin päivänä perheen yksityiskoti, mutta vieraille ja asiakkaille on avoinna teehuone, kauppa sekä juhlatilat kartanon väentuvassa. Kesäisin, tässä luomutilassa voi myös kurkata navettaan, jossa on noin 60 lypsävää lehmää.






Tontilla vuonna 2010 on avattu TeaHouse of Wehmais ja tähän asti, se on pysynyt Suomen ainoana englantilaisena teehuoneena. Paikan päällä vieraille tarjotaan iltateetä katettuna englantilaiseen tapaan. Kaikki tarjottavat on tehty itse ja mahdollisuuksien mukaan lähi- ja luomuraaka-aineista. Laadukkaat teet tulevat Kiinasta, Japanista, Taiwanista, Intiasta, Sri Lankalta, Afrikasta, Etelä-Amerikasta ja tilojen omista sekoituksista ja teen maustamisesta vastaa tuleva teesommelier Anna Grotenfelt-Paunonen.

Anna Grotenfelt-Paunonen

Tulevana viikonloppuna, 17-18.6.2017, tiloissa avautuu Deli ja Deco- kauppa, jossa herkku-, lifestyle-, ja sisustuskauppa yhdistyvät saman katon alle.

Kaupan imago on ainutlaatuinen ja se korostaa uusiutuvuutta, luomua ja lähituotantoa. Sisustuspuolella myynnissä paikallisten pientuottajien tuotteita ja tuontituotteita, joita Suomesta ei löydy muualta.



Teehuoneella myynnissä ovat irtoteet ja kaikki englantilaiseen teehetkeen liittyvää: posliinituotteet kuten kupit ja kannut sekä ihanat kerrostelineet iltateekattausta varten. Pian on tulossa oman tuotemerkin tuotteita.






Teen seuraksi myynnissä on mm. itsetehtyä saaristolaisleipää sekä itsetehtyä lemon curdia.
Yksi merkittävistä yhteistyökumppaneista, joiden tuotteita on tulossa herkkupuotiin myyntiin Ilkka Arvolan (Vuoden lähiruokateko-palkinnon saanut) omistama Otava Food Factory, tunnettu laadukkaista raaka-aineista ja lähiruuasta.
Mukavassa tapahtumassa TeaHouse of Wehmais:ssa meillä oli mahdollisuus maistaa sekä talon herkkuja että Ilkka Arvolan, Savon Jamie Oliverin valmistama herkkusuupaloja.

Savon Jamie Oliver: Ilka Arvola



Pääsimme myös leipomaan itse TeaHousen keittiössä oikein maistuvaa kakkua, maustettu earl grey- teellä ja saimme jopa luvan jakaa se ihana resepti teidän kanssa.


Leivonta- ja ruoanlaittokoulutusta järjestetään vieraille tilauksesta.

Toinen erikoisuus on Teatasting, jota myös järjestetään ryhmille ja joissa ainutlaatuisella tavalla on yhdistetty saimaalaiset ruokatuotteet ja laadukkaat aasialaiset teet.





Kiitos ihanasta seurasta @beachhousekitchen

Lämpimästi suosittelen teille tätä ainutlaatuista kokemusta, jossa tyylikkäästi yhdistyvät Savon periaatteet ja Englannin perinne, tyyli ja eleganttius.

Ja mukavuus. Ihanaa tuolia oli pakko kokeilla itsekin. Olihan mukava.


Kuva ©BeachHouseKitchen

EARL GREY KUIVAKAKKU
25 palaa

2,5 dl maitoa
2 earl grey -teepussia
200 g voita
2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
2 kananmunaa
4 dl vehnäjauhoja
1,5 tl leivinjauhetta
0,5 sitruunankuori

Vuokaan

voita ja korppujauhoja

Koristeluun

tomusokeria

Voitele ja korppujauhota 2 ½ litran kakkuvuoka. Kuumenna maito ja liota siinä teepusseja 10 minuuttia. Pese sitruuna ja raasta kuori.

Vatkaa pehmeä voi ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää munat yksitellen. Yhdistä jauhot ja leivinjauhe. Sekoita voi-sokerivaahtoon sitruunankuoriraaste, vähän jauhoja ja maitoa vuorotellen.

Kaada taikina vuokaan ja paista 175-asteisen uunin alatasolla 50-60 minuuttia. Kokeile kypsyyttä puutikulla, jos taikina ei tartu tikkuun, kakku on kypsä. Anna kakun jäähtyä vuoassa hetki ja kumoa se. Koristele tomusokerilla.

23.5.2017

Valkosuklaariisipuuro


Aamupuuro ei ole tyypillinen aamupala meillä. Itseasiassa ei meillä syödä paljon puuroa ollenkaan.
Ainoa, mitä lapsuudesta muistan, oli maissipuuro. Maissijauhoista keitettynä ja sen päällä voita, kuumaa maitoa ja smetanaa. Ai miten ihanaa!
Nopea puuro oli tehty maissisuurimoista ja se tunnetaan nimeltä polenta. Ei se ihan sama asia kuitenkaan ole, mutta puuroksi tarkoitettu polenta keitetään hieman löysäksi  (puuron koostumus!) ja sen päälle sitten lisätään voita, kuumaa maitoa ja smetanaa.
Riisipuuro ja mannapuuro meillä tunnetaan jälkiruokana. Niihin lisätään sokeria keiton aikana eikä suolaa lainkaan. Jäähdytetään jääkaapissa ja tarjoillaan jälkiruokana. Kuulostaako omituista? Varmasti kuulostaa! Ja ymmärrän.

Muistan, kun vuonna 1996, Kontiolahdessa olin päiväkodissa harjoittelemassa. Se oli osa suomen kielen kurssia ja minut sijoitettiin neljäksi viikoksi päiväkotiin harjoittelemaan  suomen kielen puhumista. Ennen harjoittelua ehdin olla suomen kielen kurssilla 2 kuukautta ja muutenkin Suomessa 2 kuukautta ja 1 viikko. Voithan kuvitella miten hyvin pärjäsin 3-5 vuotiaiden lasten kanssa. Henkilökunta oli onneksi ihana ja osaa heistä osasi englantia, joten selvisin. Harjoittelijalle luonnollisesti kuului myös ruoka ja niin ensimmäiset  suomenruoka-annokset tuli maistettua päiväkodissa  (suomen kielen kurssi pidettiin Kansalaisopiston tiloissa, jossa ei ollut mahdollisuutta ruokailuun, joten kurssin aikana söimme omia eväitä).
En nyt rupea paljastamaan miltä maistui ensimmäinen annos makaronilaatikkoa päiväkodissa, sillä olen elänyt sotapäiviä milloin minulla ei ollut mitään muuta syötävää kuin pelkät makaronit suolavedessä, tai leipä ja Punaisesta Rististä saatu rasva (ghee) ja tunnen niitä kenellä ei ollut edes sitä.
Mutta paljastan nyt teille miten iloinen olin, kun eräänä aamuna kävin hakemassa keittiöstä aamupuuron ja se olikin minun lempijälkkäriäni: ihana, makea riisipuuro. Tai ainakin minä uskoin niin.
Olin pikkusen yllättynyt, kun se oli kuumaa, mutta ajattelin, että se on vaan suomalaisten tapa. Ei se minullekaan ollut outoa, kun monesti olen syönyt sitä kuumana. Harvoin maltoin odottaa, että lempiruoka jäähtyy.

Katselin iloisia lasten kasvoja ja odotin rauhassa omaa vuoroni. Lapset ensin. Huomasin, että aikuiset laittoivat sokeria ja kanelia päälle => tosi outoa! No lähdin minäkin hakemaan sitä upeaa riisipuuroa ja tein päätöksen syödä vatsani täyteen.
Se mitä tapahtui sen jälkeen kun laitoin ensimmäisen lusikallisen suuhuni on nähty monissa elokuvissa. Voi hyvänen aika. Yllätys oli shokin rajalla. Mikä pahempaa, en tajunnut silloinkaan, että se on vaan sellainen, vaan olin varma siitä, että keittiötäti oli vahingossa sekoittanut suola- ja sokeripurkit. Ja ihan niin kuin olisi tarkoitettu, että asia olisi vielä hauskempi, sinä päivänä töissä ei ollut ketään joka osasi englantia. Voit kuvitella miten hankala oli selittää suomen kielellä, miten keittiötäti on tehnyt virheen ja miten järkyttävää oli se, ettei kukaan muu valittanut kuin minä. Kukaan ei ymmärtänyt mikä minulle tuli ja minä en mitenkään voinut kuvitella, että riisipuuro kuuluu olla suolainen. En voi kuvitella vieläkään, mutta olen jo vuosien varrella tottunut.
Älä sitten ihmettele, jos aina silloin tällöin blogissani ilmestyy jonkinlainen makea puuro. Niin kuin esimerkiksi nyt.




Valkosuklaariisipuuro
(6 annosta)

250 g puuroriisiä
1 l täysmaitoa (suosittelen Valion kiehumaitoa, koska… ”helppo keittää, vaikea polttaa”, sopii myös aloittelijalle)
2,5 dl kuohukermaa
200 g valkosuklaata
200 g mascarponea
mansikoita ja muita marjoja

Pese riisi ja laita se kattilaan. Lisää maito ja anna kiehua. Pienennä lämpötila ja anna keittyä hiljalleen 30-35 minuuttia. Lisää kuohukerma, sekoita ja ota pois liedeltä. Anna jäähtyä ja siirrä jääkaappiin aamuun asti.

Aamulla:

Sulata valkosuklaa vesihauteessa ja lisää notkistettu mascarpone. Sekoita tasaiseksi ja sekoita riisipuuron kanssa. Ripottele päälle marjoja koristeeksi ja tarjoile puuron kanssa lisää marjoja tai hyvälaatuinen hillo.



16.5.2017

Puoli kiloa kasviksia päivässä – näin saavutat tavoitteen: RATATOUILLE

Meillä syödään paljon kasviksia ja meidän ruokapöydässä kasviksia ei ole koskaan liikaa. Lapset ovat hulluna niihin. Joka kasvisruoka on meidän perheen suosikki! Ehkä suosio lienee juuri reseptin yksinkertäisuudessa. Kokeile sinäkin!

Puoli kiloa kasviksia päivässä

RATATOUILLE

2 munakoisoa
2 paprikaa
2 punasipulia
1 kesäkurpitsa
3-4 tomaattia
n. 1 dl oliiviöljyä
1 tl suolaa
1 tl vastajauhettua mustapippuria


Pilko munakoisot ja paista ne pannulla pehmeäksi. Paistoaikana munakoisot kutistuvat noin puolet pienemmiksi ja tarvitsevat paljon öljyä paistoon. Kun ne ovat pehmeitä ja vaaleanruskeita, ota ne pois liedeltä ja jätä odottamaan.

Sillä aikaa, kun munakoisot paistuvat, pilko muut kasvikset. Paista samalla pannulla sipulit, lisää paprikat ja kurpitsat. Kun kasvikset ovat hieman pehmentyneet, lisää pilkotut tomaatit ja laita kansi päälle. Hauduta kannen alla 5 minuuttia ja jos nestettä on liikaa, anna olla liedellä miedolla lämmöllä vielä hetken, että neste haihtuu. Tässä vaiheessa lisää munakoisot joukkoon, sekoita kevyesti ja tarjoile lämpimänä.

Puoli kiloa kasviksia päivässä

Puoli kiloa kasviksia päivässä

Lisää inspiroivia ohjeita löydät täältä:

Munakoisorullat

Bosnian pata

Pavuilla täytetyt paprikat

11.5.2017

Oreo-Nutella Charlotte äidille



Ideana on se, että kakkua voi tehdä jo edellisenä päivänä ilman suurta vaivaa. Näillä yksinkertaisilla ohjeilla onnistut varmasti!

4 pkt Oreo-keksejä
500 g mascarponea
4 dl vispikermaa
½ pussia vaniljakastikejauhetta
3 rkl Nutellaa
1 dl maitoa


Vatkaa kerma ja juusto vaahdoksi ja loppuvaiheessa lisää vaniljakastikejauhe ja vatkaa voimakkaasti. Lisää Nutella ja sekoita se täytteeseen lastalla kevyesti, muutamilla siirroilla, niin että täytteestä tulee värikäs.

Laita maito kulhoon ja lämmitä. Vuoraa sopivan kokoinen kulho tuorekelmulla. Kostuta keksin toinen puoli nopeasti kuumaan maitoon ja asettele kelmulla vuorattuun kulhoon.

Kaada täyte kulhoon ja asettele päälle Oreo-keksit. Painele kevyesti ja laita jääkaappiin yön yli hyytymään.

Aamulla irrottele Charlotte kelmun avulla kulhosta nostamalla kelmun reunoja varovasti. Ota kakku käsiin ja kumoa lautaselle. Koristele kermavaahdolla ja mansikoilla.






Äitienpäiväbrunssin vinkit löydät tästä.


Äitienpäiväbrunssin vinkit löydät tästä.

19.4.2017

38… ja uusi paljastus ja muistaminen


Jo! Minulla oli syntymäpäivä viime viikolla. Ja 38 ei ole minun ikäni, valitettavasti. Minä täytin muutaman enemmän.

38 on salaisen leivontaystävän kierroksen numero ja nyt on 38. kierros juuri päättynyt. Salainen leivontaystäväni on paljastettu: se oli Minttu, Mintun makuun-blogista.


Paketista löytyi taas kerran  ihania leivontatarvikkeita, -ohjeita ja uusi Maku-lehti, josta olen muutaman reseptin jo merkannut ”to do”- listalle. Leipominen varmasti menee seuraavalle viikolle, sillä jääkaapissa on vielä jäljellä herkkuja meidän Harry Potter-juhlista.



Parhaan syntymäpäivälahjani ikinä sain 10 vuotta sitten, kun minun Ajla syntyi minun synttärilahjaksi, pari tuntia keskiyön jälkeen, mutta juuri tarpeeksi, että päivämäärä oli ehtinyt muuttua neljänneksitoista. ( Minun syntymäpäiväkseni osui silloin perjantai 13.). Sen jälkeen minulla ei enää ole ollut synttäreitä ollenkaan, vaan sen sijaan valmisteluja Ajlan juhliin. Paras puoli on se, etten voi tulla vanhaksi, jos kerran syntymäpäiviä ei ole, eikö niin?

Mutta on kuitenkin rakkaita ihmisiä, ketkä muistavat minun syntymäpäiväni ja minun vanhenemiseni säännöllisesti. Kotona aina ilmestyy kukkakimppu jostain salaa…


Ja salaisen leivontaystävän ringin väki muisti myös. Ihanalle pitsimatolle ja mustalle pitsiaineelle löytyi heti käyttöä synttärijuhlissa.


Suklaata unohtamatta.



Kiitos tuhannesti ringin emoille.

Jatketaan 39-kierrokseen. Oletko itse jo mukana?


13.4.2017

Pasha-semifreddo


En ole koskaan maistanut pashaa. Tänä vuonna mielenkiintoni heräsi ja päätin käydä ostamassa. Onneksi kerroin suunnitelmastani kaverille ja sain heti neuvon, ettei kannata ostaa sitä valmiina. Pasha on parasta, kun sen tekee itse.

No, lähdin sitä tekemään ja tein niin ison satsin, että  tuunasin sitä vielä trifleksi. En osaa tehdä mitään simppelisti. Enkä ilman värejä…Se on vaan minä!

Ihastuin pashaan. Se on niin raikas, mutta tuhti jälkiruoka. Sitä ei kannata syödä paljon… Vasta seuraavana pääsiäisenä! Siihen asti pidän taukoa. Miksi se olisi ongelma? Olen pärjännyt ilman pashaa kaikki nämä vuodet.

Kävin tsekkaamassa mikä on tämän kuukauden leivontafoorumin haaste. Se oli Pääsiäinen kauppalistan mukaan !

Listan mukaan: Pasha. Mitä minä teen?  Halusin jotain pientä, pashamaista ja muistin viime kuukauden leivontafoorumin palkinnon: Zen muotti, munanmuotoinen. Ohjeessa lukee, että muotin avulla voi tehdä semifreddoa… Pasha-semifreddo! Meillä on suunnitelma.

Toteuttaminen oli helppoa, mutta lopputuloksessa kuplia. Ensi kerralla olen varovaisempi.

Ensi kerralla? No niin, en taida odottaa seuraavaan pääsiäiseen, että tekisin pashaa. Pasha-semifreddo saattaa maistua koko kesän.

Entäs sinulle?


50 g voita
0,5 dl sokeria
1 luomu keltuainen (mahdollisimman tuore)
100 g maitorahkaa
1/2 luomusitruunanmehu ja -kuori
1,5 dl kuohukermaa
1/2 rkl vaniljatahnaa (tai vaniljasokeria)
0,5 dl rusinoita (pilkottuja)

Raasta sitruuna.

Purista sitruunasta mehu.

Vatkaa kerma vaahdoksi.

Vatkaa sokeri ja voi. Lisää keltuainen ja vatkaa hyvin. Lisää rahka ja vaniljatahna. Sekoita. Lisää sitruunankuori ja -mehu ja vatkaa tasaiseksi. Lisää kerma ja pilkotut rusinat. Sekoita kaikki lastalla tasaiseksi. Laita jäätelömuotiin ja pakasta noin puoli tuntia. Tarjoa heti. Ilman koristeita. Vähemmän on enemmän. Vai onko???



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...